Joskus yli kymmenen vuotta sitten mun äiti oli ihan paras äiti. Se teki kaikkensa meidän eteen, niin kuin varmasti jokainen äiti. Vaikka ei varmasti ollut helppoa olla neljän lapsen yksinhuoltaja. Silti äiti teki parhaansa. Sitä äitiä vaan ei enää ole. Se osa on ollut todella kauan kadoksissa. Toivoisin, että jonain päivänä meidän rakastava ja välittävä äiti löytäisi tiensä takaisin meidän luokse. Alku hänen on löydettävä itse ja vasta sitten me muut voimme häntä auttaa.
Tällä hetkellä olen läheisempi äitini äidin kanssa. Jopa poikaystäväni äiti on enemmän elämässäni kuin oma äitini. Haluaisin, että voisin soittaa ensimmäisenä äidilleni, kun menen kihloihin, tulen raskaaksi jne. Haluasin viettää yhteisiä shoppailupäiviä, lähteä risteilylle, mennä elokuviin, käydä kahvilla ja kaikkea muuta. Yhteisiä äiti-tytär hetkiä, jotka ovat jääneet tekemättä. Haluan vain saada äitini takaisin!
