viimeistä viedään

Vuoden viimeinen päivä, hullua! Vastahan sitä uutta vuotta juhlittiin ja tehtiin lupauksia, jotka eivät kuitenkaan pitäneet, niin kuin ei yleensä koskaan. Ehkä tämä tuleva vuosi olisi poikkeus, heh. Ei mulla oikeastaan edes ole mitään virallista lupausta. Mitä nyt poikaystävän kanssa sovittiin paremmista elämäntavoista. Tämän lupasimme lähinnä toisillemme. Sen lisäksi haluan olla ensi vuonna onnellisempi ja nauttia elämästä enemmän, sillä tänä vuonna en ole tuntenut itseäni onnelliseksi ja mieli on muutenkin ollut harmaa. No new year, new me! Niinhän se menee.

Parhautta tässä vuodessa on ehdottomasti ollut matkustelu. Kaksi reissua Barcelonassa hyvän ystävän luokse, Kreetan matka,  joulu Prahassa ja Riika, jossa ylitin itseni juosten puoli maratonin. Näiden mahdollisuudesta olen kiitollinen tänä vuonna. Mutta erityisesti olen kiitollinen poikaystävästäni, joka on jaksanut mua, vaikka ei aina olekaan ollut helppoa. Mutta hän on tukenut ja pysynyt vieressä!

Tulevalta vuodelta odotan onnellisuutta, matkustelua, uutta asuntoa, enemmän aikaa ystävien ja perheen kanssa, rohkeutta hakea opiskelemaan, terveyttä ja positiivista mieltä. Ja ystävän häitä! :)

Pitemmittä puheitta onnea uudelle vuodelle! 

loma ohi

Eilen illalla yhdentoista aikoihin saavuttiin Prahasta takaisin Suomeen. Tänään oli heti kunnon paluu takaisin töihin, kun herätys soi neljältä aamulla. 3-4 tunnin yöunet ei oikeen riitä, että pää toimisi kunnolla töissä, saati sitten muutenkaan. Päivä onkin mennyt pienessä koomassa, enkä oo saanut oikeen mitään aikaseksi. Koneellisen pyykkiä sain pestyä, kun sitä oli yksinkertaisesti niin PALJON, että oli pakko.

Matkasta kerron myöhemmin lisää, kun oon kunnolla hereillä. 

hyvää joulua!

Huomenna olisi sitten aatto, eikä vaan yhtään tunnu siltä. En vaan oo vieläkään käsittänyt, että nyt on oikeasti joulu. Tiedä sitten mistä se johtuu. Kenties siitä, että en tänä jouluna ole kotona Suomessa, enkä nää sukulaisiani, enkä ole ostanut yhtäkään joululahjaa, torttujakin olen syönyt vain kerran ja olen ostanut vain yhden joulukukan. Ehkä joulu ei tunnu joululta, jos sitä ei vietä täällä koto Suomessa. Pakko sanoa vielä, että kyllä se lumi tekee myös enemmän joulun tuntua. Ja onneksi sitä saatiin vihdoin kunnolla tänne etelämpäänkin! :)

Aamupäivällä kävin vielä antamassa mummille joulutervehdykset. Hetki sitten saatiin laukkukin pakattua ja tunnin päästä olisi lähtö lentokentälle. Sieltä sitten kahden tunnin lento Prahaan.
Kaikki hommat hoidettu, nyt olisi tunti edessä odottelua!

Se olisi sitten mukavaa ja rauhallista joulua kaikille! :)

Meidän joulupäivä

Koska tulevaa joulua en vietä täällä Suomessa, niin halusin edes jollakin tapaa viettää kotimaista joulua. Lähinnä se tarkoitti ruokaa. Siispä käytiin eilen poikaystäväni kanssa ostamassa kaikki tarvittava meidän "joulupäivää" varten.

Aamulla tein meille riisipuuroa. Niinkuin pienempänä aattoaamu alkoi riisipuurolla. Riisipuurossa kestää pidempään kuin normi kaurapuurossa ja pitkän valmistelun jälkeen olikin kiva huomata, että puuroa valmistu just niin, että molemmille riitti. Jotenkin käytin vain puolet mittasuhteista.

Iltapäivällä rupesinkin tekemään meille ruokaa. Me ei ostettu ollenkaan kinkkua, kun kaikki tuntu olevan niin isoja, eikä se tuntunut kummallekkaan niin tärkeältä. Kinkun sijaan ostettiin naudan paahtopaistia ja kalkkuna. Ostettiin vaan sellasta, mistä tykätään, esim. laatikoista ostettiin ainoastaan porkkana, koska mä tykkään  siitä ja poikaystäni ei mistään laatikosta.

Ruoassakaan kaikki ei mennyt putkeen. Naudan paahtopaisti ei ollutkaan valmis vielä silloin, kun kaikki muut ja vasta sitä maistaessamme tajuttiin se. Yritin sanoo, että se on liian punasta ja poikaystävä vaan intti, että sen kuuluu olla noin punanen. Eiku paisti takas uuniin ja muita ruokia syömään. Kaikki muu kyllä onnistu ja onpa paistia sitten huomenna, heh.

Illalla leivoin meille torttuja. Torttujen jälkeen oli tarkoitus juoda glögiä ja syödä juustoja, mutta torttujen jälkeen poikaystäväni nukahti ja itse oon niin täynnä, että ei mahdu enää mitään. Ei olis kannattu syödä kuutta torttua, heh. No ensimmäiset tänä jouluna!

Sellanen joulupäivä meillä! :) 

joulu on jo ovella

Pienempänä odotin joulua aina innoissani, varmaan juuri niiden lahjojen takia. Sitten varmaan joskus teininä innostus lopahti. Ja kaksi vuotta sitten joulu ei kiinnosti  varmasti kaikkein vähiten ikinä. Mulla olisi ollut aatto vapaa, mutta päätin mennä vapaaehtoisesti töihin ja antaa vapaapäivän työkaverilleni, joka oikeasti halusi viettää joulua perheen kesken.
Viime joulusta olin pitkästä aikaa innoissani! Kerrankin oli kunnolla rahaa ostaa lahjoja ja lähetin ensimmäistä kertaa joulukortitkin. Kai siihen vaikutti se, että se oli mun ja poikaystäväni ensimmäinen joulu yhdessä.

Tästä joulusta en edes tiedä mitä ajatella, en osaa sanoa olenko innoissani vai mitä. Tietenkin olen innoissani siitä, että lähden jouluksi Prahaan, mutta se johtuu siitä, että pääsen ulkomaille. Joululahjatuliaiset tuon matkalta, joten niistä ei tarvitse murehtia. Kotona ei ole mitään joulukoristeita, kun ei kerta täällä olla silloin. Kynttilät on ainoat, mutta ne kaivettiin esiin jo alkusyksystä. Kortteja en tänä vuonna jaksa lähettää.

Sen verran haluan kotimaista joulua viettää, että joku päivä haluan tehdä meille aamupalaksi kunnon riisipuuroa ja  samana päivänä laitetaan jouluaruokaa, pieni kinkku, laatikoita kalaa jne. Myöhemmin illalla teen vielä torttuja ja pipareita, niiden seuraksi sitten glögiä ja ehkäpä jotain juustoja.
Muutaman joulukukan voisin hankkia kotiin piristämään.

Tällä hetkellä ei edes yhtään tunnu joulukuulta. Ja vasta äskön tajusin, että on enää kaksi viikkoa jouluun. Hullua!
Tästä joulusta tulee ainakin erilainen, jos ei muuta.

Mutta mukavaa joulun odotusta!

koirakuume

Tänään kävelylenkillä tuli vastaan monta koiranulkoiluttajaa, jolloin mulle tuli sellanen fiilis, että olisipa mullakin koira tässä mukana nyt. Tää ei ole mikään päähänpisto, vaan olen jo pitkään halunnut koiraa. Eikä tähän koirakuumeeseen yhtään auta se, että todella usein  eräässä blogissa on söpöjä kuvia koirasta.

Yksin asuessa mietin jo koiran hankkimista, mutta ajattelin, että on järkevämpää hankkia se vasta sitten, kun asuu yhdessä jonkun kanssa. Olenhan mä jo yli vuoden asunut poikaystäväni kanssa, mutta tähän asuntoon ei saa ottaa lemmikkejä ja poikaystäväni ei ole ollut samaa mieltä koiran hankinnasta ennen kuin vasta nyt. Ollaankin tässä etsitty uutta asuntoa, tosin ei vain koiran takia, vaan muutenkin. Sopivaa ei kuitenkaan ole vielä löytynyt.

Tää riiviö meillä oli hoidossa viime keväänä!

Mitään rotua ei olla vielä mietitty sen tarkemmin. Se kuitenkin tiedetään, että halutaan joku "iso" koira. Pikku koirat on kivoja, esim. kaverilla kaksi chihuahua, mutta en näe meille sellaista ja poikaystävä ei edes suostuisi ottamaan sellaista pientä koira. Ja se tiedetään, että halutaan puhdasrotuinen.  Ajatuksena on hankkia koira ensi keväänä. Siihen on niin hirveen pitkä aika! Ei auta muuta kuin odottaa! 

Miksi terveellisyys on niin vaikeeta?

Tiedätte varmasti sen, kun teillä on mielessänne joku ajatus, josta haluaisitte kirjoittaa tai kertoa jollekin, MUTTA sitä asiaansa ei saa esille niin mahtavasti kuin se on oman pään sisälllä.
Mulla on nyt tämä ongelma. Olen yrittänyt kirjoittaa tästä jo aikaisemmin, mutta ei tullut mitään. Nyt kuitenkin aijon tuoda ajatukeni esille niin hyvin kuin tähän luonnistuu. Tulee varmasti melko sekavaa!

Miksi on niin vaikeaa elää terveellisesti? Tiedät mitä pitäisi, syödä suurimmaksi osaksi hyvin, ja urheilla pari kolme kertaa viikossa. Silti teet niin kuin ei pitäisi. Aiheutat itsellesi huonoa oloa niin fyysisesti kuin henkisesti. Mutta miksi?

Tätä mä pohdin itse. Yritän löytää kultaista keskitietä. Tällä hetkellä syön muutaman päivän hyvin ja sitten pari päivää huonosti ja taas muutaman päivän hyvin, jatkuva kierre.  En saa pidettyä yllä terveellistä ruokavaliota koko ajan, niin että vain silloin tällöin nauttisin herkuista. Samoin kuin liikunta. Käyn kaksi viikkoa säännöllisesti lenkillä tai salilla. Ja sitten taas pidän pitkän tauon, että en tee mitään.

Sillon joku aika sitten, kun olin pitkästä aikaa salilla, niin hehkutin sitä hyvää oloa täällä. Jos siitä kerta tulee niin hemmetin hyvä olo, niin eikö sitä kannattaisi tehdä useammin. JOO! Se salille tai lenkille lähtö on aina niin vaikeeta. Kerran mulla oli jo salivaatteet päällä ja kassi valmiina, mutta just ennen lähtöä päätinkin jäädä kotiin ja mennä vasta seuraavana päivänä(jota ei ikinä tapahtunut!).

Eikä tällä tavoin saa mitään tuloksia, joten ei ehkä huvita edes yrittää tosissaan. Miten saisin sen kiinnostuksen pysymään yllä? Aattelen aina, että jos pääsisin kunnolla alkuun ja saisin tuloksia niin motivaatio pysyisi yllä. Ja ennen pitkään kaikki tapahtuisi ns. "itsestään", niin että urheilu ja terveellinen ruoka olisi arkea ja joka päiväistä elämää.  

Ärsyttää vaan niin paljon, että en saa itseäni ruotuun tän asian kanssa! Eikä tässä ainakaan auta se, että oon tunnesyöppö. Syön sillon, kun  on tylsää tai oon surullinen, ja sellaselta tää pimeä syksy/talvi vähän tuntuu.

Sekavaa.

Pikkujouluja

Viime lauantaina olikin työpaikan kauan odotetut pikkujoulut, jotka taisikin olla tämän vuoden ainoat. No joka tapauksessa menin suoraan aamuvuoron jälkeen siskoni luokse valmistautumaan, jonne myös poikaystäväni tuli hieman myöhemmin alottelemaan. Mulla oli niin kivat kiharat heti niiden laittamisen jälkeen, mutta ei niistä ollut enää tietoakaan, kun päästiin keilapaikalle.

Kun kiharoista oli vielä jotain jäljellä! 

Mulla oli päällä Bik Bokista ostettu musta mekko. Mulla on todella surkea kuva mun asusta, valitettavasti. Useimmilla poikaystävät ottaa näitä asukuvia, mutta mun poikaystävää kaipaa ehkä hieman vielä koulutusta. Tässä kuitenkin paras kuva mun illan asusta ja vieressä kunnon kuva mekosta.

kuva bikbok.com

  Ensin oltiin siis pari tuntia keilaamassa, jonka jälkeen siirryttiin minibussilla Kaari18:sta syömään ja juomaan. Mä taisin ite ainakin juoda liikaa siellä keilauksessa, koska ruoan jälkeen en juonu muutakuin vettä ja lasin limua. Puol yhentoista aikaan lähdettiin jo poikaystäväni kanssa kotiin nukkumaan. Oli hauskaa vaikka lähettiinkin niin aikasin kotiin.

Sunnuntai menikin aika heikossa hapessa. Tilattiin kotiin pizzat, tuijotettiin koko päivä telkkaria ja nukuttiin pitkät päikkärit. Sen verran sain tehtyä, että kävin kaupassa hakee meille herkkuja. Sellanen fiilis, että seuraavan kerran juon vasta kuukauden päästä Prahassa!

Mekon metsästys

Oon jo pitkään etsinyt mekkoa meidän huomisiin työpaikan pikkujouluhin. Ensin selailin nettiä, jos olisin tilannut sieltä jotain. Mutta en sitten uskaltautunut tilaamaan mitään, jos mekko ei olisikaan sopiva. Päätin selata kaikkien ketjuputiikkien nettisivut, jotta voisin valmiiksi katsoa millasen mekon haluaisin ja tietäisin jo liikkeeseen mennessä mitä haluan sovittaa. Mitään sellaista "vau, ton mä haluun" ei kuitenkaan näkynyt, joten piti hoitaa asia vanhaan perinteiseen tyyliin; mennä kauppaan etsimään. Maanantaina kävin itiksessä kaikki mahdolliset kaupat läpi, mutta mitään en sovittanut. Ajattelin jo luovuttaa mekon suhteen ja laittaa tuttuun tapaan jotkut housut ja paidan.
Kävin kuitenkin tänään uudestaan Bik Bokissa, josta yksi mekko jäi mieleen viime kerralla. Mekko lähti mukaan! Ostin myös mekkoon sopivat rannekorut.

Muutaman päivän päästä näätte koko lookin!

Uutta ilmettä ruokapöydälle

Taitaa tämä ainainen harmaus ja pimeys jo pikkasen verottaa. Oon huomannut, että nykyääm on vaikeata herätä aikaisin silloin, kun on vapaapäivä tai iltavuoro. En mä ikinä ole mikään aamuihminen ollut, mutta oon viimeistään herännyt jo yhdeksän maissa, kun nyt herätys tapahtuu vasta yhdentoista maissa. Tänäänkin oli tarkoitus herätä 7:30, syödä pieni aamupala, jotta voisin mahdollisimman pian lähteä salille. Kaikki niin aikaisin, jotta olisin ehtinyt kello 12:00 itiksestä lähtevän Ikean ilmaisen bussin kyytiin. Empä päässyt sängystä ylös ennen kuin yhdentoista aikaan, jonka seurauksena kaikki suunnitelmat menivät uusiksi. Salin jätin välistä ja nautin rauhallisesta päivän aloituksesta; söin aamupalan rauhassa, luin blogeja, kävin pitkässä suihkussa, petasin sängyn(kerrankin!). Meinasin jo jättää Ikean reissun välistä, mutta muutin mieleni ja lähdinkin seuraavalla bussilla Ikeaan.

Tällaiset tarttui mukaan!

Lähinnä lähdin hakemaan kynttilöitä, koska ne alkoivat käymään vähiin. Ikean valitsin sen takia, koska siellä on laaja valikoima ja halpa hinta, sekä siellä oli myös tuo kaitaliina, joka on pitkään ollut hankintalistalla. Ja kaikkea muutakin on aina kiva katsella! Kynttilöiden ja kaitaliinan lisäksi mukaan lähti uusi turkoosi vessan matto, paketti servettejä, kukka(voisin ostaa niitä koko kämpän täyteen!), purkki koristehiekkaa ja kerrankin oikean kokoinen lakana, hah! Oisin voinut ostaa vielä kaikkea muuta kivaa, mutta kassi alkoi jo painamaan liikaa.

Ruokapöytä ennen

Ruokapöytä nyt

Paljon paremmin sopii tuo kaitaliina kuin nuo tabletit. Tuohon keskelle voi vaihtaa vaikka jonkun kukan, jos siltä tuntuu. Ainakin nyt talven menee kynttilöillä, mutta keväällä sopii kukka paremmin!

weekend with little brother

Perjantaina illalla menin Rautatieasemalle pikkuveljeäni vastaan. Hän tuli meille viikonlopuksi Tampereelta. Meidän tarkoituksena oli hakea filmtownista leffa, mutta ei oikein ymmärretty, miten sieltä vuokrataan, koska siellä oli vain irtokarkkeja ja myytäviä elokuvia. Taidettiin olla vaan sokeita! Ilta menikin sitten tortillojen ja possen merkeissä. Tein itse pitkästä aikaa guacamolea ja söinkin koko kipon lähes yksin, nam!

Lauantaina mulla olikin aamuvuoro, jonka jälkeen oli tarkoitus mennä hetkeksi kotiin ja lähteä sitten elokuviin. Huonosti nukutun yön ja työvuoron takia olin niin poikki, että menin päikkäreille ja tuttuun tapaan ne vähän venähti. Ja ainut leffa, mitä pikkuveikka halus mennä kattoo oli jo melkein kaikki paikat varattu. Joten jäätiin suosiolla kotiin. Iltaa tuli kuitenkin piristämään isosiskomme ja sen poikaystävä. Myöhemmin tilattiin vielä pizzat ja katottiin telkkarista Sherlock Holmes- leffa..

ihana aurinko paisto pitkästä aikaa sunnuntaina!

Sunnuntaina suunnattiin moikkaamaan mummia ja juomaan todella vahvaa kahvia. Sieltä vielä itikseen toisen pikkuveljen kanssa kahville, jonka jälkeen olikin aika hyvästellä pikkuveikat ja lähteä töihin iltavuoroon.

Ruoka ja kahvipainotteinen viikonloppu. Kerrankos sitä! Täytyy sanoa, että sunnuntaina oli ihana mennä nukkumaan ilman tukalaa ähkyä!!! 

Että sellanen viikonloppu! 

Nyt uus viikko ja uudet kujeet. Hyvää uutta viikko kaikki! :)

rahankäytön jalo taito

Harvemmin kukaan puhuu julkisesti raha asioistaan, tai ylipäätään edes kavereilleen. Kaikista mun raha jutuista tietää ainoastaan mun poikaystäväni. Sen lisäksi olen kertonut menneistä rahahuolistani vain siskolleni ja yhdelle ystävälleni. Se on vaan sellanen aihe,  mistä ei puhuta. Aihe joka aiheuttaa valtavasti stressiä ja vaikuttaa koko omaan mielentilaan, silloin kun siitä on tiukkaa.
Ehkä joskus kerron omista menneistä rahaongelmistani, jos olen tarpeeksi rohkea. Tällä kertaa haluan kuitenkin kertoa siitä, kuinka olen viimeiset muutamat kuukaudet harjoitellut budjetoimaan, säästämään jne. Sen voi nimittäin oppia, vaikka olisi kuinka surkimus käyttämään rahaa, niin kuin esimerkiksi minä!

En tiedä oletteko ikinä katsoneet ohjelmaa nimeltä Tuhluriprinsessat. Kuitenkin sarjan pointti on opettaa tuhlailevat ja hemmotellut nuoret käyttämään rahaa paremmin ja arvostamaan muita. Sarjasta innostuneena päätin alkaa käyttämään käteistä ja tekemään budjetin joka kuukaudelle.

Lasken aina tulevan palkan ennen maksupäivää, jonka jälkeen lasken palkasta tehtävät vähennykset (verot, eläke yms.). Käteen jäävästä vähennän pakolliset laskut. Osamaksuja maksan aina enemmän kuin minimi lyhennyksen, jotta saan ne nopeammin maksettua.  Sitten lasken jokaiselle viikolle tietyn summan ruokaan, rahaa säästöön, pakolliset ostokset, esim. jos jokin kosmettikka on lopussa/loppu ja jäljelle jäävä on hupia varten eli ulkona käymiseen jne. Säästötilin lisäksi rahaa menee myös sijoitustilille, jolloin en saa niitä yhtä helposti käyttöön kuin säästötililtä.  Ruokarahat nostan käteiseksi ja säilytän laatikossa. Lomppakkoon otan vain viikon ruokarahat kerrallaan, pysyn paremmin kärryllä rahan määrästä. Korttia käyttäessä rahan meno ei tunnu niin "todelliselta".

Budjetin tekeminen on helppoa, mutta vaikeampaa on pysyä budjetissa. Täytyy oppia sopiva suhde kaikkeen. Suurempi palkka ei auta, jos rahan käyttö tottumukset on retuperällä. Sillä nekin rahat häviää aivan samalla tavalla. Paremman käytön oppii harjoittelemalla. Se vie ehkä aikaa, mutta on kaiken sen arvoista!

Toivottavasti tämä ei ollut niin tylsä aihe, että kukaan ei jaksanut lukea. Vähän jotain erilaista ja mielestäni tärkeää.

salil eka, salil vika

Vihdoin sain viikon valmiina odottaneen salikassin napattua mukaan töihin. Viime viikolla jäi vähän puolitiehen, mulla oli jo laukku valmiina ja puolet salivaatteista päällä, lopulta jäin kuitenkin kotiin.
Puolen vuoden tauon ja 120 euroa hukkaan heitetyn rahan jälkeen onnistuin viimein raahaamaan itseni salille.
Ja olo todella energinen sen jälkeen! Yleensä aamuvuoron jälkeen tulen kotiin ja olen todella väsynyt, tuntuu ettei meinaa saada mitään aikaiseksi. Mutta ei tänään! Väsymystä ei tuntunut laisinkaan ja oli erittäin energinen! Vaikka tietää, että urheilun  jälkeen tuntuu hyvältä, niin mikä siinä sitten on, että sitä on vaikea aloittaa. Saman ajan, mitä käytät katsoen telkkaria tai istut koneella lukien iltalehteä, voisit yhtä hyvin käyttää osan siitä ajasta liikkumiseen. Tekee paljon parempaa keholle ja etenkin mielelle! Täytyy muistaa tämä myös itse!
Seuraavaksi aijon kokeillea joogaa, jota olen halunnut pitkään jo kokeilla. Helsingissä on muutamia paikkoja, joissa tunnista voi maksaa omantunnon mukaan. Ajattelin käydä tällaisessa paikassa kokeilemassa, maksaen tietytsti!
Tässä alkoi muuten kolmen viikon herkkulakko poikaystäväni kanssa, viikonlopun yliherkuttelen seurauksena. Jospa saisi sen myötä myös ruokatottumuksia parempaan suuntaan.

Tänään tuli myös H&M:ltä odottamani paketti. Odotin erityisesti kahta takkia, koska niitä oikeasti tarvitsen. "Villakangastakki" lähtee palautukseen, valitettavasti. Toinen takki oli onneksi hyvä! Ja kaikki muutkin. Kaikki paitsi kengät taisi jopa olla alessa. Noi viininpunaset sormikkaat on tosi söpöt! Harmi vaan, että toi rusetti jää hihan alle piiloon :(

Eipä tällä kertaa muuta! 

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)

One day with me

4:00 Herätyskello soi. Sammutan sen äkkiä, jotta poikaystäväni saa jatkaa rauhassa unia. Annan vielä poikaystävälleni pusun ja poistun vähin äänin kylppäriin aamupesulle.

4:10 Puen vaatteet ja haen ison lasin vettä, kun alan meikkaamaan. Otan jokaisen eri meikin välissä aina ison kulauksen vettä, jotta saan koko lasin juotua.

4.25 Meikki on valmis, jonka jälkeen laitan hiukset. Siihen menee vain muutama minuutti. 20 minuuttia aikaa tsekata puhelimesta insta, sähköpostin jne. ja pakata eväät laukkuut.

4:50 Ovesta pihalle pimeään ja kylmään.

4:56 Hyppään ihanaan lämpimään bussiin.

5:15 Työpaikalla, ja eikun hommiin vaan.

10:15 Lounastauon paikka. Syön salaatin, jonka edellisenä iltana tein valmiiksi ja selaan samalla Iltalehden ja puhelimen sovellukset läpi.

11:15 Kahvitauolla pihalla ihastelemassa ensilunta. Vaikka lunta tulikin vähän, niin se kuitenkin ihanasti raikastaa ja kirkastaa näkymät. Tulispa vaan pian kunnolla lunta!

14:10 Työpäivä vihdoin pulkassa! Käyn vaihtamassa vaatteet ja laitan muutaman euron pelikoneeseen, koska seuraavan bussin tuloon on vielä aikaa.

14:32 Sopiva aika lähteä pysäkille, kun voitan 20 euroa.

15:00 Bussista päästyäni menen kauppan, kun muistan kuivashampoon loppuneen aamulla, samalla muistan myös pulverin loppuneen, joten ostan sitäkin. Enpä muuten enää osaisi olla ilman kuivashampoota!

15:09 Vihdoin kotona! Istahdan sohvalle selaamaan postin ja soitan yhden puhelun.

15:20 Otan pientä  välipalaa ja avaan tietokoneen. Selaan blogit läpi, petyn pikkasen, sillä vain kolme ihmistä on päivittänyt blogia. Oon nykyään niin koukussa blogeihin!

16:15 Silmät ei millään meinaa pysyä auki, joten sammutan koneen ja meen sänkyyn ottamaan pienet päikkärit.

16:45 Herätyskello soi. Nousen ja siirryn olohuoneeseen katsomaan telkkaria.

17:15 Korjaan vähän meikkiäni ja vaihdan vaatteet. Sen jälkeen lähdetään poikaystäväni kanssa tulevan anoppini luokse.

19:40 Jälleen kotona. Oon niin poikki, että meen heti suihkuun ja laitan tavarat valmiiksi aamua varten.

20:00 Sänkyyn lukemaan vielä hetkeksi cosmoa ennen nukkumaan menoa.

20:20 Päivä pulkassa. Valot kiinni ja unten maille.

Oon muutamasta blogista lukenut tämän saman postauksen, ja mun mielestä ne oli kivoja, joten päätin toteuttaa saman myös itse. Tämä kertoo mun viime torstaista, mutta se jäi roikkumaan tonne luonnoksiin, kun kuvia ei vielä ollut. Nyt se on korjattu!

Nrj:n Hyvinvointi ilta

Eilen olin kaverini Sannan kanssa Nrj:n järjestämässä hyvinvointi illassa Bio rexissä. Osallistuin arvontaan nrj:n nettisvuilla ja siellä piti perustella, että miksi just minun ja minun kaverin pitäisi päästä sinne. Perusteluani en kehtaa edes kirjoittaa, koska oon saanut kuulla siitä niin paljon, mm.  poikaystäväni mukaan se oli kunnon per***n nuoleskelua, hah! Vaikka en sitä kirjoittanut sillä tavalla, vaan se tuli "suoraan sydämestä", heh. No anyway ainakin päästiin sinne, sehän se tässä tärkeintä oli.

tosi surkee kuva!

Illan juonsi(toisin sanoen puhui alussa pari minuuttia) Tuija Pehkonen.  Itse tärkeistä asioista oli puhumassa Fitfarmilta Jutta Gustafberg, Satu Kalmi ja Vertti Harjuniemi, joka muuten oli lavalla myös hetken ilman paitaa. Illan lopussa arvottiin kilpailujen voittajat, jonka jälkeen sai käydä vielä juttelemassa Jutalle ja kumppaneille. 

Paikan päällä oli myös viisi tai kuusi eri tuote-esittelijää, mutta siellä oli niin hirveesti väkeä, että ei oikein jaksanut änkeä jokaiseen. Muutamaan arvontaan osallistuttiin ja otettiin maistiaisia tietty! 

Tilaisuuden jälkeen olikin niin hirvee nälkä, että kaupan kautta kotiin. Tommosen hyvinvointi illan jälkeen onkin hyvä syödä pizzaa ja juoda cokista, heh. No en ota turhaa stressiä, kun syö pääsääntöisesti hyvin niin välillä voi syödä myös pizzaa :)

Few things About me

• Olen 157 cm pitkä(tarkotan lyhyt), joka on nuorempana häirinnyt mua lähinnä siksi, että mua on kutsuttu kääpiöksi, tapiksi jne. Nykyään on fine pituuteni kanssa, vaikka housuja ostaessa se tuottaa usein ongelmia. Myös mun pieni jalan koko 36 ja joissain malleissa 35, aiheuttaa pieniä pulmia. Sillon kuin se 36 koko on pienin ja sekin liian iso :(                                                            
• Juusto on mun ykkösherkku. Ja ihan ykkönen on Valion Aura! Oon joskus saanut joululahjaksi kaverilta juustoa :D Elämäni aikana oon maistanut vaan muutamaa pahaa juustoa, jotain norjalaista juustoa ja jotain ihme ananas-pähkinä juustoa, yök! 

• Haluaisin ihan hirveesti kummilapsen. Valitettavasti mun kaverit ei vielä oo aikeissa hankkia lapsia. Joku vois nyt äkkiä hankkia lapsen ja pyytää mua kummiksi! :)                                         
• Aikasemmin en ole tykännyt yhtään mun luonnokiharasta tukasta. Vasta nyt olen alkanut pitämään mun hiuksista. Nykyään, kun ne on pitkät niin ne ei mene enää niin hirveelle käkkärälle.    

                                                                                       

• Rakastan korkkareita! Käytän niitä silti valitettavan harvoin. Lähinnä silloin, kun lähtee baariin tai on jotkut juhlat. Olis kiva käyttää niitä muuten vaan, kun lähtee esim. ulos syömään tai kahville. Taidan olla liian nössö siihen.                                                                                      
• Matkustaminen on lähellä sydäntä. On niin paljon paikkoja, missä haluaisin käydä toisinsanoen haluaisin käydä kaikkialla. Joihinkin paikkoihin en kuitenkaan edes uskalla matkustaa ainakaan tämän hetkisten tilanteiden takia. Ehkä joskus tulevaisuudessa.          

                              

• Mä olen aika pelokas. Mua pelottaa kävellä, esim. iltavuoron (n. 22:30 aikaan) jälkeen bussipysäkiltä kotiin, vaikka matkaa on ehkä 200 metriä ja tie on valaistu. Kesällä valosalla ei pelottanut, mut tää pimeys tekee sen. Joskus nukkumaan mennessä pelkään, että joku murtautuu tänne. Nykyään mun on tosi  vaikeeta nukahtaa, jos oon yksin kotona, kun olen tottunut siihen, että vieressä nukkuu aina joku.

viime päiviä

Viime päivät oon kärsinyt aivan jäätävästä hammaskivusta, johon ei särkylääkkeet edes ole auttaneet. Tänään oli tarkoitus herätä 8:00 ja soittaa päivystykseen, mutta aamu-unisena heräsin vasta puoli kahdeltatoista. Typeränä päätin siirtää soittamisen huomiselle ja todella toivon, että saan ajan ennen iltavuoron alkua.
Tämä päivä menikin lähinnä lepäämiseen, kun yritin nukkua kipua pois. Eipä paljon auttanut. Illemmalla lähdin kuitenkin syömään poikaystäväni ja hänen isänsä kanssa. Oli niin hirveä nälkä, että piti päästä syömään, eikä ulkona syömisestä voi ikinä kieltäytä, heh :)

Eilisen palkkapäivän kunniaksi piti käydä vähän ostoksilla. Kaikki ostokset löytyi hankintalistalta! Eli mikään ei ollut turhaa ja pysyin täysin budjetissa.

1. Hiukset on aivan pakko värjätä(tai siis sisko värjää), kun juurikasvu alkaa olemaan niin hirveä.

 2. Shampoota ja hoitoainetta tarvii aina, samoin kuin rasvaa, varsinkin nyt kun on kylmää.

 3. Tarvitsen jotain tehohoitoa hiuksille, joten päätin ostaa kokeiluun tuota Herbinan MarjaSpata.

4. Vanha ripsiväri ja peiteaine alkaa olemaan lopussa, joten uutta tilalle. 

5. Kunnon silmämeikinpoistoainetta vihdoin! 

Kysyin muuten mielenkiinnosta poikaystävältäni, että mikä oli kallein ja mikä halvin. Hiusväri ja Herbinan tehohoitoa veikattiin kalleimiksi, halvimmaksi taas tuota CC-peitevoidetta. Itseasiassa halvin oli tuo tehohoito ja kallein oli ripsiväri. Poikaystäväni ihmetteli, miten tollanen pikku putkilo voi maksaa niin paljon. 

Eipä mulla sen kummempaa tällä kertaa. Nyt meen poikaystäväni rentouttavaan niskahierontaan! :)

Viikon kuulumisia

Viikon aikana olen auttanut siskoani muutossa kantamalla muuttolaatikoita kolmanteen kerrokseen, tilannut pizzaa ja katsonut Possea, käynyt Keravalla moikkaamassa ystävää ja sen ihania koiria, moikannut toista ystävää ja napostellut sipsiä ja dippiä, nauttinut maukkaan aterian Rossossa, viettänyt mielestäni liian monta tuntia töissä, polttanut kynttilöitä, saanut  poikaystävältäni kimpun punaisia ruusuja.

Tällanen pelkistetty kertomus viime perjantaista tähän päivään.

Last pics from Crete

Tarkoitus oli kertoa vielä kahdessa osassa meijän Kreetan matkasta, mutta en enää jaksa. Joten tässä tulee sekalainen kuvapläjäys reissusta:

kuvia katsoessa tajusin, että toi mekon pituus ei sovi mun lyhyeen varteeni! 

Lazy Saturday

Tämän viikon vapaapäivän oon viettänyt rennosti kotona. Aikasemmin aattelin, että olisi kiva nähdä tänään jotain kaveria. Lomalta arkeen paluu on ottanut sen verta voimille, joten en jaksanut lähteä kauppaa pidemmälle. En oo kuitenkaan ollut täysin toimeton, sillä pesin pyykkiä ja sain räjähteen näköisen vaatehuoneen siivottua. Kesävaatteet syrjempään ja lämpimät syysvaatteet esiin. Talvitakit sai vielä jäädä kaappiin, vaikka välillä tekisikin mieli pukea ne jo päälle tuon syysviiman takia.

Illalla päätin tehdä meille pizzaa karppauspohjalla. Ensimmäisen kerran maistoin tätä karppaus versiota siskoni tekemänä joskus puoltoista vuotta sitten ja viimeksi viime keskiviikkona jälleen siskoni tekemänä. Halusin tällä kertaa kokeilla itse ja tarjota myös poikaystävälleni.

Mun puoli ja poikaystävän puoli, heh

Ohje on todella helppo ja nopea. Pellillisen ohje:

1 prk (250 g) maitorahkaa
1 pss (150 g) Emmental punaleimajuustoraastetta
2 kanamunaa
4 rkl vehnälesettä
3 rkl ruisjauhoa
n. 1 tl leivinjauhetta

Kaikki aineet keskenään sekaisin. Sen jälkeen levitetään seos tasaisesti pellille ja paistetaan 10 minuuttia 200 asteessa. Ohjeessa sanotaan 10 min, mutta kannattaa pitää vähän reilummin niin pohjasta tulee kivan rapea. Sitten täytteet päälle  ja takaisin uuniin n. 10-15 minuutiksi. Paiston jälkeen kannattaa antaa hetken "vetäytyä". 

Mun puoleen tuli punasipulia,mozzarellaa,ilmakuivattua kinkkua ja loppusilauksena basilikaa, NAM!