New hair

Täällä kirjottelee hiukan blondimpi tyyppi, tai no suoraan sanoen blondi. Hiuksista tuli ehkä hiukan vaaleammat, mitä olin ajatellut. Ehkä liian sellainen värjätty blondi mun makuun, jos tiiätte mitä tarkotan. Vaatii vain hieman totuttelua tämä uusi väri. Ja alkaa tuntua liian vaalealta niin sitten vaan uudestaan värjättäväksi tai saattaa raidatkin riittää.

                                                                        Hiukset ennen

...ja nyt!

Hemmottelua sain lisäksi eilen, kun kävin The Lookissa ystäväni luona elämäni ensimmäistä kertaa kasvohoidossa. Oli niin ihanaa ja rentouttavaa, meinasin jopa nukahtaa sinne. Ei siis jäänyt ensimmäiseksi ja viimeiseksi kasvohoidoksi. Jos ne hinnat olisi aina sen kakskymppiä, niin voisin käydä useammin. Yleensä en oikein raaski laittaa rahaa tällaiseen esim. kampaajalla olen käynyt ainoastaan viisi kertaa. Voisi sitä opetella hemmottelemaan itseään aina välillä ammatilaisten käsissä.

Uudet hiukste, uusi minä. Toisin sanoen tää on hyvä alku uudelle minälle!
                                                       

cokis on parempi ku pepsi.

Eilen päästiin vihdoin toteuttamaan keskiviikkona väliin jäänyt ravintola reissu, kun meikeläisen flunssa alkaa pikku hiljaa olemaan voiton puolella. Välillä tosin lähtee ääni ja nokka pikkasen vuotaa. Pahin kuitenkin on takana! Käytiin syömässä Amarillossa. Ah, niitä mozzarellatikkuja ja nachoja! Rakastan meksikolaista ruokaa, vaikka tosin eihän amarillon ruokaa voi edes verrata aitoon meksikolaiseen. Olisi niin kiva päästä mexicoon!

Yksi juttu on muuten todella ärsyttävää! Nimittäin se, että tilaat ravintolassa cokista, mutta sulle tuodaan pepsiä, eikä tarjoilija tilatessa kerro, että heillä on vain pepsiä. Jotkut ei ehkä huomaa niissä eroa, mutta mä huomaan ja mun mielestä pepsi on pahemman makuista kuin cokis. Olisin todennäkösesti ottanut juomaksi vain vettä, jos tarjoilija olisi kertonut ettei cokista löydy. Mun mielestä tarjoilijan kuuluu siis kysyä, että käykö pepsi kun cokista ei ole

Pieni avautuminen, heh. Se siitä aiheesta! 

Järkevänä suostuin 19:30 hammaslääkäri aikaan tänään, kun huomenna herätys 4:00. No tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Kohta puolin matka käy kohti Ruoholahtea ja kivuliasta juurihoitoa kohti. Se sattuu vaikka olisi millanen puudutus. Ja voin vaan kuvitella paljonko tämä maksaa! Luulin aikasemmin, että julkinen hammashuolto on aina ilmasta iästä riippumatta. Mutta kun tarkastuksesta tuli 50 euron lasku niin tajusin, että niin se on vaan siihen asti, kun on alaikäinen, heh. 

Sellasta tällä kertaa. Nyt täytyy valmistautua lähtemään. 

Hyvää alkanutta viikkoa! 

Almost over

Viides päivä kotona alkaa jo pikkasen hajottaa. Kolme kertaa oon poistunut kotoa tällä viikolla: Maanantaina kauppaan, tiistaina pankkiin viemään kolikoita ja eilen kävin R-kioskilla hakemassa H&M:n paketin. En edes muista koska olisin viimeks ollut näin monta päivää putkeen ilman meikkiä ja pelkissä höntsyvaatteissa. Finrexiäkin olen juonut jo niin monta kuppia, että tulee jo korvista pihalle.

Mun lempparimuki ollut ahkerassa käytössä! 

Synttäripiristys poikaystävältäni keskiviikkona! 

En uskoisi ikinä sanovani näin, mutta huomenna pääsee onneksi töihin iltavuoroon. Yllättävää myöskin se, että nyt kun ei voi urheilla, niin mulla on aivan mieletön treeni innostus. Joka toivon mukaan kestää myös sitten, kun olen tervehtynyt. Pitää tosin ensin kunnolla parantua, etten itse pitkitä tätä flunssaa tai sitten pahenna!

Ensi viikolle onkin kaikkee kivaa tiedossa! Monen vuoden tauon jälkeen olisi tarkoitus mennä laskettelee. Meen elämäni ensimmäistä kertaa kasvohoitoon! Oon niin innoissani! Sekä ensi viikolle on myös varattu aika kampaajalle. Nyt yritän kuumeisesti löytää jonkun kuvan mitä kampajaalle näyttää värin suhteen. Haluaisin jotain fressiä, vivahteikasta blondia, sellanen vähän niinku surffitukka. Jotain Blake Livelyn tai Hayden Panettieren tyylistä väriä.

                                                                                                      Lähde & lähde

Too much!

Tämän vuoden puolella olen onnistunut hyvin pitämään yhden herkkupäivän viikossa. Valitettavasti nämä herkkupäivät ovat menneet hiukan yli. Vaikka muutama päivä sitten kerroin syöväni terveellisesti, jotta tervehdyn mahdollisimman pian. Toinen päivä kotona alkoi kuitenkin olla liikaa, joten päätin aikaistaa herkkupäivääni ja pyysin poikaystävääni hakemaan kaupasta herkkuja. Överiksi se meni! Ensin tilasin pizzan, jonka söin kokonaan. Sen jälkeen suffelipussi, sipsiä ja kaksi eri dippiä sekä pieni cokis. Too much! Illalla en pystynyt menemään heti nukkumaan, koska maha oli niin
täynnä.
Tänään oli syntymäpäiväni ja edelleen joudun olemaan kotona. Päätin synttäreideni varjolla nauttia myös tänään herkkuja, kun ei muutakaan voinut. Lähinnä söin eiliseltä jääneitä herkkuja, mutta kyllä poikaystäväni sai taas käydä kaupassa hakemassa pienen cokiksen ja jätskiä lisäksi.
Ja kyllä söin jätskiä samalla, kun katsoin telkkarista Jutta ja puolen vuoden diettiä. Ohjelmasta inspiroituneena päätin pitää kuukauden herkkulakon. Seuraavan kerran syön herkkuja siis poikaystäväni syntymäpäivänä 21.helmikuuta. Tämä on lupaus!

                                                                                                                                                                                  Kuvat: google

  

Mun suurimmat herkut: cokis ja sipsit ja dippi! Eikä sovi unohtaa pizzaa! Niitä en voi vaan vastustaa. Tänä vuonna joka ikisenä herkkupäivänä oon syönyt ainakin pizzaa ja juonut cokista. Miten ne onkaan niin koukuttavia!? 

Toivon tällä lakolla saavani jonkun kohtuuden herkkupäiviini. Niin, että koko päivä ei olisi yhtä herkuttelua ja illalla kun pitäisi mennä nukkumaan, niin ei olisi sellaista oloa, että ei vaan yksinkertaisesti pysty, koska on liian täynnä.

boring to be sick

Miksi aina just sillon, kun miettii, että hei mä en oo pitkään aikaan ollut kipee, niin kappas sieltä se flunssa, kuume tai joku muu putkahtaa. Toinen vapaapäivä ja edelleen kipeenä. Pitkään mietin, että lähdenkö lääkäriin vai meenkö vaan huomenna töihin muutaman buranan voimin, kunnes siskoni soitti ja sanoi, että hän tekee mun huomisen aamuvuoron ja voin sit huomenna aamulla mennä lääkäriin, jos en tänään enää jaksa. Poikaystäväni kun oli käynyt työpaikallani syömässä, ja kertonut että oon kipee ja mun pitäis mennä lääkäriin. Ehkä ihan hyvä vaan.

Eilen söin tosi terveellisesti, jotta paranisin nopeasti. Aamulla kunnon vitamiinipommi smoothie, lounaaksi salaattia ja kalaa, sekä päivälliseksi syötyyn avokadopastaan kunnolla valkosipulia. Mitä mä ajattelin? Että olisin tänään terve kuin pukki, hah! Pitää silti jatkaa samaa, koska ei siitä ainakaan mitään haittaa voi olla.

Ajankohta vaan olisi saanut olla pikkasen toinen. Ei siinä mitään, että mun vapaapäivät meni vaan itsensä paranteluun. Mutta huomenna oli tarkoitus mennä syömään mun synttäreiden kunniaksi. Joo hyvää synttäriä vaan mulle! Valitukset sikseen! Me päästään ravintolaan syömään heti, kun parannun. Nyt meen keittää teetä ja sen jälkeen sänkyyn kattoo drop dead diva- maratonia. Muuten todella hyvä sarja!

BataattiBurgerit

Liian harvoin tulee kokkailtua mitään uutta tai sellaista mihin tarvitsee varata vähän aikaa. Yleensä teen perussalaatin, ostan vähän paremman valmisruoan tai teen pastaa helpon ja nopean kastikkeen kanssa. Luettuani tämän ohjeen nousi vesi kielelle ja päätin kokeilla pitkästä aikaa jotain uutta eli tässä tapauksessa bataattiburgeria.

Bataatille ei tarvitse tehdä muuta kuin pestä, leikata n. sentin paksuisiksi siivuiksi, levittää pellille ja päälle vähän oliiviöljyä, jonka jälkeen paistetaan 15-20 min uunissa 225 asteessa.

Fetakastikkeeseen tulee tietysti fetaa, joka murskataan. Joukkoon lisätään noin 3 rkl turkkilaista jogurttia, suolaa, pippuria, sitruunamehua ja tuoretta timjamia, ja sekoitetaan. Annoin kastikkeen maustua jääkapissa sillä aikaa, kun valmistin pihvit.

Jauhelihapihveihin käytin paketin(400g) naudan jauhelihaa, itse en ikinä käytä kokatessa sika-nauta jauhelihaa. Pelkkä nauta on paljon terveellisempää!  Lisätään kanamuna, n. 1 rkl turkkilaista jogurttia, punasipulia(itse käytin puolikkaan, kun oli niin iso sipuli), tuoretta timjamia ja minttua, sekä suolaa ja pippuria. Sekoitetaan. Muotoillaan pihvejä ja paistetaan pannulla oliiviöljyssä. 

Lisäksi leikkasin tomaattia, sipulia, suolakurkkua ja salaattia hampurilaisen väliin, eikä sovi unohtaa cheddarjuustoa. Mä tein niin, että keräsin kaikki aineet ruokapöytään ja sitten itse koottiin mieleiset hampurilaiset. 

pikkasen tota kastiketta, heh! 

Nämä oli pakko syödä haarukalla ja veitsellä, vaikka sekin oli aika sotkusta. Kauhee sotku lautasella! 

Oli oikeen hyvää ja mä pidin varsinkin tosta fetakastikkeesta. Suosittelen kokeilemaan, jos halua maistaa jotain uutta!  

Mikä minusta tulee isona?

Siinäpä vasta kysymys! Taas lähestyy koulujen hakuaika, eikä mulla  edelleenkään kahden ja puolen välivuoden jälkeen ole hajuakaan mihin hakisin. Joskus yläasteella ajattelin, että tämän ikäsenä mulla olisi jo joku "oikea työ" tai olisin opiskelemassa ammattiin. Lukioonkin hain sen takia, että en vielä silloin tiennyt miksikä haluan isona ja ajattelin tämän selviävän lukion aikana. Kuinka väärässä olinkaan! Niillä on ainakin helpompaa, jotka tietävät kutsumuksensa!

Lukion aikana muistan erään kerran, kun ystäväni isä kysyi, että mihinkä meinataan hakea lukion jälkeen opiskelemaan. Mä kerroin pitäväni välivuoden, jotta saisin lisää aikaa keksiä jotain. Ystäväni isä sanoi jotenkin niin, että ei se välivuotta pitämällä selviä. Se jäi jotenkin tosi vahvasti mieleen, koska vähän ehkä säikähdin. Mistä tai miten tiedän miksi haluan tulla?

Pelkään, että mitä kauemmin pidän "välivuotta" niin sitä vaikeampaa on lähteä takaisin koulunpenkille. Jämähdän huoltoasemalle tai vaihdan vaikkapa S-marketin kassalle, mutta en ikinä hanki ns. "kunnon ammattia". Siispä tänä keväänä aijon ensimmäistä kertaa kunnolla hakea mihinkään kouluun lukion jälkeen, jos ei oteta huomioon viime kevättä, kun hain yo-pohjaiseen merkonomin tutkintoon, mutta jätin menemättä soveltuvuuskokeeseen. Jospa pääsisin taas takaisin kouluun ensi syksynä, jos onnistaa.
 Opiskeluelämään palaamisessa mietityttää myös tulojen tippuminen. Ei tosta noin vaan lähdetä viittä kertaa matkalle vuoden sisällä tai osteta ruokakaupasta mitä milloin huvittaa. Tosin tämä kestää vain joitakin vuosia, eikä ole lopullista.

Pieni kipinä olisi näyttelimiseen ja tykkään myös laula ainakin kotona yksikseni, heh. Ne ei kuitenkaan riitä. Pitää oikeesti olla jotain "lahjojakin" you know. Teatterikorkeeseen on tosi vaikea päästä. Onhan sitä muitakin teitä näyttelijäksi kuin vain teatterikorkeakoulu. Suomessa pitäisi olla todella hyvä, jotta pystyisi elättämään itsensä näyttelemällä. Pitäisi siis löytää joku realistinen uravaihtoehto.

Katsotaan mistä löydän itseni syksynä. Toivottavasti tulevaisuuden suunnitelmat uran suhteen olisi vähän edes valottunut!

Prague

Viikko sitten tultiin kotiin Prahassa vietetyn joulun jälkeen. Eipä tosiaan tuntunut yhtään joululta, kun aatto iltapäivänä kierreltiin täpötäydessä kauppakeskuksessa. En ole tainnut edes ikinä käydä aattona kaupassa aikasemmin. Ihan meijän hotellin vieressä oli kiva joulutori. Sieltä haettiin kerran sellasta paikallista herkkua, en yhtään muista sen nimee. Mut se oli uppopaistettua taikinaa, jonka päälle tuli juustoa, valkosipulia ja jotain tomaattikastiketta, ihan törkeen hyvää! Yks mikä ei ollut hyvää oli hot wine. Aateltiin, että se olis paikallista glögiä, mutta se olikin kuumaa punaviiniä. Hyi mä en tykkää yhtään punkusta!

Prahassa tuli käveltyä tosi paljon, kun käytiin katselemassa paikkoja, mm. Kaarlen silta, Prahan linna ja muutama kirkko. Muutama kerta tuli käytyä Starbucksissakin, kerran sain jopa nimeni mukiin okein, mutta muuten olin aina Marry, hah.

Joka päivä tuli käytyä kaks kertaa ulkona syömässä. Ja melkeinpä joka kerta piti syömisen jälkeen mennä hotelliin ottaa pieni ruokalepo. Ruoka ja juoma siellä olikin niin halpaa, niin ei mikään ihme, että oli joka aterian jälkeen järjetön. 

Käytiin sellasessa hauskassa ravintolassa, jossa semmonen "leikkijuna" toi aina juomat pöytään ja tyhjiin junan vaunuihin sai laittaa tyhjät lasit. Paikan nimi oli Vytopna. Hauska idea!  Käytiin joskus päivällä varaamassa meille illaks pöytä, aatteltiin varman päälle. Ja niin kannatti, sillä paikka oli ihan täynnä ja ei oltais päästy sinne syömään ainakaan hetkeen ilman varausta. 

Toinen paikka, missä kannattaa käydä on kaljakylpylä. Itse ei poikaystäväni kanssa päästy sinne, kun kaikki ajat oli varattu. Mutta poikaystävän vanhemmat sai jonkun peruutusajan ja ne sano, että oli rentouttavaa. Siellä siis kylvetään "oluessa" ja sit saa jossain kohtaa juoda olutta muistaakseni. Paikka sijaitsi meijän hotellin eli Metamorphisin alakerrassa.