what´s up!?

En ollut avannut tietokonetta kahteen viikkoon, ennen eilistä laskujen maksua. Laskut sain maksettua ja muutaman rästiin jääneen blogitekstin kerkesin lukasta ennen kuin kone päätti sammua itsestään. Mun koneessa on joku vika, että se sammuttaa itsensä, ettei se ala ylikuumeta. Yks tietokone nero katto tätä, mut ei voi tehdä mitään. Tällä on mentävä, koska uuteen ei ole varaa, blääh!

Kaikenlaista on ollut meneillään viime aikoina. Mutta suurin muutos on se, että asun nykyään äitini kämpässä Itä-Helsingissä yksin. Äitini ei siis tällä hetkellä asu itse täällä. En siis saanut asuntoa. Ei täällä asuminen ole niin paha, mitä ajattelin. Toki joka paikkaan täytyy nykyään mennä vähintään kahdella bussilla, kun Malmilta pääsi kaikkialle yhdellä bussilla. Paras puoli on se, että pystyn säästämään paljon rahaa(jos osaan!).

Muutama kuva puhelimen kätköistä:

Linnanmäki

Eilen sain rakkaan ystäväni Allun Turusta luokseni tänne Helsinkiin. Aamusta nappasimme Kampista jätskit ja smoothiet matkaan ja kävelimme lintsille. Oli kiva päästä pitkästä aikaa sinne, kun en oo missään huvipuistoissa moneen vuoteen käynyt.

Terveellinen lounas eli makkaraperunat saatiin nauttia vielä auringon paisteessa. Sen jälkeen mentiin "törmäilyautoihin" ja sieltä päästyämme auringon paiste oli muuttunut kaatosateeksi. Päätettiin juosta Sealifeen katselemaan kaloja, josko sillä välin sade vähän rauhottuisi. Olis upeeta päästä johonkin sukeltelee värikkäiden nemojen ja kumppaneiden sekaan!

Ei se sade kuitenkaan hellittänyt, joten jäätiin sisälle vielä kahville. Sateen jatkumisesta huolimatta lähettiin vielä muutamaan laitteeseen, jonka jälkeen ripsarit oli pitkin poskia. Sen jälkeen alko pikkasen tulla kylmä, joten suosiolla lähdettiin keskustaan. 

Vielä yksi ateria Iguanassa ennen Allun bussin lähtöä. Oli pikkasen ähky sen jälkeen, eikä tarvii kyllä vähään aikaan syödä missään ulkona.

Surkeesta säästä huolimatta oli ihan huippu päivä! Kokonainen päivä Allun kanssa piristi mukavasti. Täytyy kyllä myöntää, että muutamat laitteet tuntu pikkasen hurjilta niin monen vuoden tauon jälkeen :D Vatsanpohjassa kyllä tuntu! 

Tällaisia päiviä vielä lisää kesään! Tosin ilman sadetta olisi ihan jees. 

heart wants what it wants

Elämässä tulee tehtyä paljon suunnitelmia. Mietitään valmiiksi mitä opiskelee, mihin työhön haluaa, millaisen asunnon aikoo omistaa joskus ja tällaisia henkilökohtaisia tavoitteita. Sitten on myös suunnitelmia, joita aikoo toteuttaa toisen ihmisen kanssa tulevaisuudessa tai lähiaikoinakin. Montako lasta hankitaan, milloin mennään naimisiin, millainen omakotitalo rakennetaan, minkälainen koira hankitaan jne.

Kaikki ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan, tietenkin. Joko se johtuu itsestä riippumattomista syistä tai ihan omasta itsestä.

Me suunniteltiin hankkivamme pian koira. Haaveiltiin omakotitalosta joskus tulevaisuudessa sitten, kun oltaisiin naimisissa ja meillä olisi lapsia. Jossain kohtaa huomasin, että en enää haaveillut näistä yhteisistä tulevaisuuden suunnitelmista.
Nyt erostamme on kaksi ja puoli viikkoa. Koko se aika on mennyt enemmän tai vähemmän sumussa. Olen nukkunut liian vähän, syönyt huonosti, juonut liikaa alkoholia ja käynyt lähinnä töissä. Olen ollut todella aikaansaamaton.

Nyt etsin siis omaa asuntoa. Yritän päntätä ylihuomisiin pääsykokeisiin, joihin aloitin lukemaan vasta eilen, heh. Yritän olla stressaamatta kaikkea. Töihin ei onneksi tarvitse mennä ennen kuin vasta 29. päivä tätä kuuta, sillä mulla alko loma. Kaikesta huolimatta haluaisin edes vähän rentoutua ja nauttia lomasta. Päätinpä siis aloittaa loman tällä:

not so happy mothers day

Toissa päivänä juhlittiin taas äitienpäivää. Instagram, facebook jne. täyttyivät onnen toivotuksista äideille. Mä en kuitenkaan kuulunut tähän joukkoon, mä en edes nähnyt mun äitiä sunnuntaina, itseasiassa mä en edes onnitellut häntä ollenkaan. Kuulostaa ehkä kylmältä, mutta mun äiti ei ansaitse juhlia äitienpäivää.

Joskus yli kymmenen vuotta sitten mun äiti oli ihan paras äiti. Se teki kaikkensa meidän eteen, niin kuin varmasti jokainen äiti. Vaikka ei varmasti ollut helppoa olla neljän lapsen yksinhuoltaja. Silti äiti teki parhaansa. Sitä äitiä vaan ei enää ole. Se osa on ollut todella kauan kadoksissa. Toivoisin, että jonain päivänä meidän rakastava ja välittävä äiti löytäisi tiensä takaisin meidän luokse. Alku hänen on löydettävä itse ja vasta sitten me muut voimme häntä auttaa.

Tällä hetkellä olen läheisempi äitini äidin kanssa. Jopa poikaystäväni äiti on enemmän elämässäni kuin oma äitini. Haluaisin, että voisin soittaa ensimmäisenä äidilleni, kun menen kihloihin, tulen raskaaksi jne. Haluasin viettää yhteisiä shoppailupäiviä, lähteä risteilylle, mennä elokuviin, käydä kahvilla ja kaikkea muuta. Yhteisiä äiti-tytär hetkiä, jotka ovat jääneet tekemättä. Haluan vain saada äitini takaisin!

kesäkuntoa metsästän

Tää viikko on mennyt täysin sumussa. Tänään on neljäs iltavuoro putkeen ja rehellisesti sanottuna en oo saanu mitään aikaseksi töiden lisäksi. Nukun niin myöhään, etten kerta kaikkiaan ehdi tekemään mitään. Tai vaikka ehtisinkin niin jämähdän kotiin ja kuvittelen, että aika ei riitä esim. puolen tunnin lenkille tai tunnin salitreeniin. Ainoot "urheilut" tällä viikolla on ollut pyöräily töihin kahtena päivänä. Tällä hetkellä pohdin meenkö töihin pyörällä tänään vai en. Jos ei ala sataa, niin voisin mennä, ja siitä alkaa mun ryhtiliike liikunnan osalta. 

Maanantaina päätettiin muuten poikaystäväni kanssa olla loppu toukokuu ilman herkkuja. Ja se kumpi sortuu joutuu maksamaan toiselle 50 euroa! Ravintolassa saa tilata mitä vaan, mutta pizza, mäkki, hese yms. on kiellettyjä. Ei edes tee tiukkaa, vielä. Hiilaritkin oon jättäny melkein kokonaan pois. Lähinnä ne on koostunut riisikakuista ja muutamasta leipäpalasta.

No eiköhän tässä jonkinmoiseen kesäkuntoon pääse, vaikka kiire tulee. Ja jos kunnon kesä alkaa vasta heinäkuussa niin on enemmän aikaa virittäytyä bikinikuntoon. Miksi pitää aina jättää kaikki ihan viime tippaan? 

Real me is hiding somewhere underneath the fatness

riisikakkuihin hurahtanut

Oon hurahtanut riisikakkuihin ihan täysin! Jokunen aika sitten Fitness päiväkirjassa Mari Valosaari söi riisikakkuja niin, että siinä päällä oli jotain leikkelettä ja suolakurkkua. Päätin itse kokeilla perässä. Ja nyt oonkin syönyt niitä lähes joka päivä, yleensä iltapalaksi tai välipalaksi. Tällä viikolla tein pienen lisäyksen, nimittäin oon laittanut  päälle myös tuorejuustoa. Kerran kokeilin myös laittaa avokadoa, mutta avokado ja suolakurkku ei oikeen sopinu yhteen. Toimii jos laittaa jomman kumman, heh.

Kevyempi vaihtoehto kuin leipä. Tosin ehkä liian kevyt, mutta mulle toimii hyvin. Täytteitä lisäämällä saa tietysti täyttävämmän ja kylkeen voi ottaa jonkun hedelmän, jos siltä tuntuu. 

P.S. Tilaamani ja pitkään odottamani takki tuli vihdoin. Mutta siinä on liian pitkät hihat ja muutenkin taidan olla liian lyhyt siihen takkiin, joten palautukseen menee :(

weekend in Kuopio

Ompas olo viikonlopun juhlimisten, syömisten, vähäisten yöunien ja pitkien matkustus aikojen jälkeen. Todella tukkoinen olo ja paikat on ihan jumissa. Selvisin kuitenkin ilman kummempaa darraa molempina päivinä, joka oli ainoastaan positiivinen yllätys.
Nyt on ehkä hiukan haikee olo. Tiiättekö sen tunteen, kun on ollut muutaman päivän koko ajan kavereiden kanssa ja sit kun koittaa paluu omaan arkeen niin jonkun aikaa on mieli maassa. Vaikka alkaa sitä myös kaipaamaan jossain kohtaa omaa rauhaa.
Olen kyllä niin onnellinen, että saan olla osa niin huikeeta porukkaa! Nyt jo ikävä kaikkia. No ei mitkään juhlat ikuiseti kestä.
Jokatapauksessa oli mahtavin viikonloppu vähään aikaan. Joskin se sisälsi paljon alkoholia, ihan liikaa vergiä, puhalluspeliä(mun uus lemppari juomapeli), liian vähän unta, ei kovinkaan terveellistä ruokaa ja ihan liikaa rahan menoa. Tänään toivotinkin terveellisen elämän takaisin. Sali ja salaatti on taas mun parhaita kamuja!

Ainut julkasukelponen kuva vklp:lta kotoa just ennen lähtöö.

Loppuun vielä tän hetken lemppari biisi:

Going to Kuopio!

Kolmen tunnin päästä pitäis lähteä junalla Hämeenlinnaan ja sieltä jatkaa ainakin neljä tuntia auton kyydissä Kuopioon. Enkä millään  jaksais alkaa valmistautumaan. Mulle käy usein niin, että on paljon aikaa valmistautua, mutta hommailen kaikkee muuta ja lopulta mulle tulee hirvee kiire. Tällä kertaa haluisin tehdä kaiken rauhassa! Meikki täytyy jättää ihan viimeiseks, koska illalla Kuopiossa pitäis vielä näyttää freesiltä.
Pidemmittä puheitta, rupeen tässä pakkailemaan.

Tiivistettynä tuleva viikonloppu Kuopiossa:

Hyvää huhtikuun viimeistä viikonloppua! 

                                                                                                        kuvat:weheartit.com

Good day!

Voin sanoa olleeni tänään tosi aktiivinen. Aamupäivällä kävin salilla tekemässä alakroppatreenin ja pyöräilin ihanassa auringonpaisteessa 15 kilometriä. Tosin ens kerralla en melkeimpä heti jalkatreenin jälkeen lähde pyöräilemään paikkaan, jonne en ole aikasemmin mennyt pyörällä. Oli melkoista tuskaa jaloille. Tulipahan oltua ulkona ja tykkään pyöräillä! 

Pyöräilin siis kampaajalle värjäämään kamalan juurikasvuni. Nyt olen taas kokonaan blondi ja vie hetken, että tähän tottuu. 

Tyylikäs! :D

Innostuin myös selamaan elloksen urheiluvaate/kenkä valikoimaa ja kävinkin koko osaston läpi. Ostokoriin kerääntyikin muutamia juttuja, jotka odottavat siellä vielä päätöstä. Urheiluvaatteet on niin kivoja, ja varsinkin niken lenkkarit!

Kyllä mä taidan käydä tilaamassa itselleni nyt kyseiset tuotteet!  

ei päätä, eikä häntää

Mitään ideoita kuinka saisin itseni aamulla kellon soidessa sängystä ylös? Valehtelematta on ihan sama monelta menen illalla nukkumaan, niin jokatapauksessa en aamulla jaksa herätä silloin kun kello soi. Näin tapahtuu aina silloin, kun mulla on iltavuoro tai vapaapäivä. Tuntuu menevän päivät vähän hukkaan, kun nukkuu niin pitkään. Ja varsinkin ennen iltavuoroa ei ehdi lähtemään kotoa mihinkään. Todella turhauttavaa!
Turhautuneena menin selailee nettikauppoja ja tilaukseen lähti ihana takki. Vaikka taloudellisesti olisi ollut viisaampaa jättää tilaamatta. No empä oo vähään aikaan ostanut mitään vaatteita. Olisi kyllä hirvee himo päästä kunnolla shoppailee! Sillä tavalla, että kiertelee koko päivän kaupoissa ja käy välillä syömässä ja ehkä pitää myös kahvitauon, ja päivän päätteeksi on tusina eri vaatekauppojen kasseja. Se olisi luksusta!

Tässä tekstissä ei nyt oo päätä eikä häntää, mutta pakko sanoa, että tämän viikon on onnistunut olemaan ilman herkkuja! Keskiviikkona käytiin tosin ravintolassa syömässä ja söin kyllä siipiä ja ranskalaisia. Mutta mun mielestä ravintolassa ei tarvitse valita sitä kaikkein terveellisintä. Ja niiden siipien takia sinne mentiin muutenkin. Sillä halusin kokeilla maistuuko ne Tampereen siipiveikkojen siiville. Ja kyllä ne maistui! Hyvä siipipaikka löytyykin nyt alle kilometrin päästä, eikä tarvitse lähteä Tampereelle, kun tekee mieli siipiä.
Jottei tämä nyt mene enää yhtään sekavammaksi, niin mä toivotan hyvät lauantai päivät!

onnistunut kotitreeni

Muutaman viikon urheilemattomuuden jälkeen sain taas itseäni niskasta kiinni ja kunnolla. Tosin kävin jo viime perjantaina tekemässä salilla aerobisen treenin. Mutta tänään olen urheillut kaksi kertaa! Juuri äskön palasin poikaystäväni kanssa lenkiltä ja aamupäivällä suoritin treenin kotona. Kotitreeni sujui paremmin kuin koskaan ennen, sain sarjat tehtyä kolme kertaa läpi, hengästyin ja sain kunnon hien pintaan. Eikä minulla ollut mitään apuvälineitä!

Aikaisemmilla kerroilla treenit kotona ovat jääneet kesken tai en ole hikoillut kunnolla, jolloin treeni on varmasti ollut vain puolitehoinen. Tänään kuitenkin tajusin, että kyse on vain omasta keskittymisestä ja päättäväisyydestä. Päätin suorittaa koko treenin alusta loppuun täysiä ja niin tein! Vaikka ensimmäisen sarjan jälkeen teki mieli luovuttaa, ja onhan helpompi jättää kesken kotona, kun kukaan ei ole näkemässä ja tietokone,telkkari jne. houkuttelee vieressä. Siksi 100% keskittyminen on tärkeää!

 

Jatkossa aijonkin tehdä kotitreenejä silloin, kun on muka kiire. Tehokas treeni kotona vie vähemmän aikaa kuin salille raahautuminen ja onnistuu hyvin käyttäen oman kehon painoa. Toki aijon jatkaa salilla käyntiä ja ruveta taas lenkkeilemään nyt, kun on kevät. Haluaisin myös alkaa joogaamaan tai harrastamaan pilatesta, mutta laiskuuttani en ole saanut aikaseksi. Vielä jonain päivänä!

                                                                                          kuvat:weheartit

Pääsiäisenä...

... oon ollut joka päivä töissä ja meen myös tänään iltavuoroon.

... kävin ensimmäistä kertaa pataässässä. Typerä veto, koska seuraavana päivänä oli iltavuoro ja ei ollut mikään   paras olo.

... onnistuin kaatumaan ja pyörimään muutaman kierroksen portaissa. Olo onkin nyt kuin katujyrän alle jäänellä.

... oon  syönyt ihan liikaa epäterveellistä ruokaa. Pizzaa, Hersburger, McDonald´s ja kaikkee muuta herkkuja.

... kävin mummin luona ja näin pikkuveljeäni.

... söin yhden ainoan suklaamunan. Kinder bueno se kaikkein paras!

... sain yhteishaun tehtyä! Kerrankin en jättänyt viime tippaan, niinku yleensä teen asioiden  hoitamisen suhteen.

My Favorite songs Right Now

Toisinaan mulle tulee taukoja, jolloin en kuuntele musiikkia lähes ollenkaan kotona ollessa. Mutta silloin, kun mä kuuntelen niin innostun tosi paljon muutamista kappaleista ja kuuntelen niitä niin paljon kunnes kyllästyn. Tässä olisi mun kuunnelluimmat biisit tällä hetkellä:


Years & years - King


Chris Brown,Tyga - Ayo


Wiz Khalifa ft.Charlie Puth - See you again


Lost Frequencies - Are you with me


Deorro, Chris Brown - Five more hours

Tampere-Kangasala

Viime torstaina lähdin tosiaan pitkästä aikaa eli viime kesän jälkeen ensimmäistä kertaa käymään Tampereella. Tällä kerralla tuntui hieman vieraalta kaupungilta kuin aikasemmin. Onhan se muuttunut viime kesästä ja saatika sitten siitä kun siellä asuin(tai siis viereissä kunnassa Kangasalla). Kertoo vaan siitä, että käyn siellä nykyään ihan liian harvoin!
Anyways, torstai meni lähinnä vanhassa kotikotona Kangasalla. Tuli käytyä myös ala-asteen ja yläasteen aikasessa koulussa. Olis ollu kiva nähä jotain mun vanhoja maikkoja, mutta ketään ei tullu vastaan. Enpä muuten nähnyt Tampereen keskustassakaan ketään vanhoja tuttuja, vaikka yritin niitä ihmisten joukosta etsiä.
Perjantaina kävinkin keskustassa etsimässä paitaa sekä hakemassa ruoka-ja juomatarpeet mökkibailuja varten. Illalla Kuopion tytöt nappas mut kyytiin ja lähdettiin ajamaan kohti Villa Pineaa. Onnistuttiin jäämään jumiin sälittävään lumiseen kohtaan, joten päästiin tyttöjen kanssa työntämään autoa :D

Mökkibailut vol. 2

Mökki tai siis huvila oli ihan mieletön! Pieni parannus ensimmäisiin mökkisynttäreihin neljä vuotta sitten, kun ei ollut sähköjä ja ulkohuussiin piti kolata tie. Oli hyvät bailut ja ennen kaikkea oli ihan mahtavaa nähdä kaikkia todella pitkän ajan(2 vuotta!). jälkeen! Ja juttua riitti silti samalla tavalla kuin aina ennenkin.
Valitettavasti mä jouduin lähtemään jo lauantaina, sillä työt kutsuivat sunnuntaina. Onneksi en tälllä kertaa kärsinyt demonidarrasta, niin bussimatka kotiin sujui leppoisasti.

Koska siivet jäi Treella syömättä, niin sunnuntaina tein oman siipiannoksen kotona! 

vihersmoothie

Tuntuu, että viime aikoina oon ollut vaan töissä ja kotona. Viime viikolla oli kokonainen yks vapaapäivä ja tällä viikolla on ollut vaan iltavuoroja, joten töitä ennen en oo kerennyt tekemään mitään. Tai varmasti olisin ehtinyt tekemään jotain, jos oisin herännyt kahdeksalta kellon soidessa. Tänään kuitenkin jaksoin herätä kelloon, sillä oli pakko ehtiä suihkuun ennen kuin iltapäivään jatkuva vesikatko alkoi. Hirvee jano, eikä pysty juomaan!

Innoistuin muuten eräästä blogista ja kokeilin ensimmäistä kertaa vihersmoothieta, jota oonkin tehny viimeiset kolme päivää aamupalaksi. Smoothieen olen laittanut avocadon, porkkanan, selleriä, omenan, kiivin, baby pinaattia ja tietysti vähän vettä. Ei maistu yhtään niin pahalle kuin pelkäsin. Mun mielestä aika mautonta, eniten maistan kiivin ja avocadon. Koostumus sen sijaan ehkä pikkasen tökkii, vähän pitäis niinku pureskella, mutta sit ei kuitenkaan tarvis ollenkaan. Kuitenkin kivaa vaihtelua aamupuurolle!

Huomenna onkin sitten muutakin kuin töitä, sillä lähden Tampereelle muutamaksi päiväksi näkemään kavereita ja juhlimaan yhtiä synttäreitä perjantaina. Jännä nähä joitakin tyyppejä tosi pitkän tauon jälkeen! Mutta odotan innolla!:) 

                          Loppu kevennykseksi hemaiseva kuva musta suklaanaamiossa, hah!

just do it

Miten sitä huomaamatta kertyy kiloja. Oon mä huomannut jo vaatteiden istuvuudesta ja siitä, että jotkut vaatteet ei yksinkertasesti edes mene enää päälle, että niitä kiloja on tullut enemmän kuin muutama. Tänään saatiin vihdoin poikaystäväni kanssa otettua aloituskuvat vartalosta. Ja rehellisesti sanottuna en tiennyt, että näytän niin pahalta. Teinkin pienen kollaasin näistä kuvista ja laitoin tietokoneen taustakuvaksi pieneksi motivaatioksi. Ehkä joskus sitten, kun olen päässyt tavoitteeseni, niin voin julkaista ennen ja jälkeen kuvat. Nyt häpeän kuitenkin liikaa!

Painon nousu on tapahtunut pikkuhiljaa huomaamatta ja helposti. Toista se on päästä siitä eroon! Pitää muuttaa monta vuotta olleet ruokailutottumukset, saada itsensä liikkeelle ja ennen kaikkea muuttaa omaa ajatusmaailmaa. Jos tää olisi helppoa niin jokainen olisi hyvässä kunnossa. Toisaalta eihän tää mitään rakettitiedettä ole ja kaikki varmasti tietää kuinka noin suurinpiirtein tulisi syödä ja liikkua. Kaikki on kiinni meijän omasta päästä!

Joskus vuosi sitten lenkkeilessäni epäsäännöllisesti, mun päässä oli seuraavanlaisia ajatuksia: juokse ruma läski, ei se läski kävelemällä lähde jne. Nykyään en sentään ihan noi rumasti ajatelle, mutta silti se ajatusmaailma on vielä liian negatiivinen. Enkä tosiaan voi sanoa rakastavani vartaloani just tällasena. Puhuttiin siskoni kanssa tästä asiasta muutama päivä sitten ja hän sanoi mun mielestä hyvin, että mun pitäis ajatella rakastavani vartaloani ja just sen takia mä liikun ja syön terveellisesti. Pitäisi saada oma pääkoppa ajattelemaan positiivisemmin ja löytää sellainen kannustava ja motivoitunut fiilis.
Tällä hetkellä mun motivaatio on vahvasti tuossa ulkokuoressa. Mutta ajan kanssa tämä tulee varmasti muuttumaan siihen hyvään oloon ja terveyteen.

                                                                                         kuvat:weheartit.com

Tää viikko

Tällä viikolla koitti paluu arkeen, kun loma loppui ja samalla myös laiskottelu.  Lomalla en urheillut ollenkaan, vaikka hyvin olisi ollut aikaa. Syömisetkin meni miten meni. Siinä vaiheessa, kun minä sekä poikaystäväni vedimme kermavaahtoa suoraan pursottamalla suuhun, niin muhun iski todella ällö fiilis itseäni kohtaan. Tämän touhun on oikeesti loputtava! Arkeen paluun myötä koitti myös paluu urheilun pariin ja lisämotivaatioksi tuli H&M:ltä juuri tänään sopivasti paketti urheiluvaatteita, ja kerrankin kaikki oli täysin sopivia! Myöskin syömisessä palaan tähän kerran viikossa herkkupäivä, sillä mulla ei mitkään dieetit toimi ja totaalikieltäytymisessä himoitsen ja ahmin herkkuja paljon enemmän.

                                             En ollut possu, vaan jaettiin popparit omiin kulhoihin niin oli helpompi syödä :D

Tähän viikkoon on mahtunut urheilun ja töiden lisäksi viimeiset rahat syönyt hammaslääkäri käynti(onneks huomenna on palkkapäivä!), liian monta juotua kahvikuppia ärrältä, piristävä ihana auringonpaiste, leffassa käynti katsomassa Luokkakokous, joka oli täynnä pissakakka huumoria ja panemista, ei se musta kuitenkaan nyt ihan niin huono ollut mitä kriitikoiden mielestä.
P.S. Aina tiistaisin kotimaisiin leffoihin pääsee veikkauskortilla 2 yhden hinnalla!

Throwback Thursday! 

Aurinkoista loppu viikkoa! :)

Tallinna

Eilen aamulla lähdettiin Allun kanssa kohti Tallinnaa. Kahden ja puolen tunnin laivamatka meni erittäin nopeasti ja kivuttomasti. Hassua, että Tallinnaan pääsee halvemmalla kuin esim. Turkuun ja Tampereelle ja melkein jopa samassa ajassa. Silti siellä tulee harvemmin käytyä, mutta tähän tulee varmasti muutos. Sunniteltiin Allun kanssa jo kuinka kesällä tehdään uusi reissu, jolloin oltaisi myös yksi yö hotellissa.

Seitsemän tunnin aika kierreltiin muutamat ostoskeskukset, joista muutama tosin oli todella surkeita. Yhdessä kauppakeskuksessa oli vain H&M, New Yorker ja muutama muu random liike. Viru keskuksessa taas olli paljon merkkiliikeitä(liian kalliita meijän budjeteille) , Tommy  Hilfigeristä Kalvin Cleiniin. Sieltä löytyi myös muutama liike pienempi budjettisille, joita oli Zara ja River Island, jonka olen muuten aina mieltänyt paljon kalliimmaksi. Meille parhaat liikkeet löytyivät kuitenkin Rotermannin tien varresta, eli Bershka, Stradivarius, Bull & Pear ja Sprinfield.
Jos oltais heti aluksi tajuttu, niin oltais menty ensimmäisenä Tallinnan suurimpaan kauppakeskukseen Rocca al Mareen. Sinne pääsee satamasta ilmaisella bussilla. Jäi jotain ensi kertaan!

Ruoaksi ei syöty sen ihmeellisempää kuin mäkkärissä ateriat ja Waynes coffeessa kahvit ja piirakat. Tiesittekö muuten, että Viron mäkissä ketsuppi maksaa 40 senttiä. Ai niin syötiinhän me kotimatkalla laivassa ranskalaiset. Todella ravintorikas reissu siis!

Kotimatka oli yhtä tuskaa painavien kantamusten takia. Miten sitä onkaan niin tyhmä, että muutama viikko sitten huutelee, että ryyppäys ei enää kiinnosta, mutta silti raahaa Virosta kauheet määrät alkoholia!? Ei se alkoholi siltikään kiinnosta samalla tavalla kuin 18-vuotiaana, mutta jotenkin sitä vaan hullaantu ostelemaan, kun halvalla sai :D

where is the sun?

Tänään mä totaalisesti kyllästyin mun "maihareihin", joita oon käyttänyt kyllästymiseen asti! Siispä kaupungille lähtiessäni päätin vetästä jalkaan kevättä odottaneet mustat vansit, vaikka tuolla olikin ihan pa*** ilma. Alkaa jo vähän kyllästyttää tää Suomen sää!

Piristystä tähän harmauteen toi ystäväni Disa, jonka kanssa olin mukana shoppailemassa. Niin siis Disa shoppaili ja mä seurasin perässä. Yhdet kengät huusi mua, mutta päätin jättää ne hyllyyn. Sillä huomenna pääsen Tallinnaan, jota varten säästin nekin pennoset. Siellä voi sitten shoppailla, jos ei vaatteita, niin edes superalkosta alkoholia, heh :D

Sen verran "tuhlasin", kun käytiin Amarillossa syömässä. Valitsin jonku kana quesadilla hommelin, jonka piti olla tulista tarjoilijan mukaan, mutta eipä siinä mikään poltellut. Annos oli siitä huolimatta hyvä! Alkuun oli pakko ottaa mozzarellatikkuja. Voisin syödä niitä joka päivä.

Nyt tarvis alkaa lähtemään takasin keksustaan yhtä turkuturistia vastaan. Katellaan sit taas perjantaina! Moro!

Kevätsiivousta

Hullua, että on jo maaliskuu. Virallisesti kevät on alkanut, vaikka ulkona näyttääkin tällä hetkellä lähinnä lokakuulta. Odotan innolla sitä kunnon aurinkoisen kevään alkamista. Kun aurinko paistaa, linnut laulaa aamuisin, on kuiva asfaltti ja voi käyttää tennareita ja nahkatakkia. Keväällä kaikki herää eloon, niin luonto kuin ihmisetkin. Pimeän ja pitkän talven jälkeen ihmiset tulevat ulos piiloistaan. En malta odottaa!

Mulla alkoikin maaliskuu mukavasti viikon vapailla. Olisin niin halunnut lähteä jonnekin etelän lämpöön, mutta tällä kertaa joudun niinkin etelään kuin Tallinnaan. Muita suunnitelmia ei olekaan kuin päivän retki Tallinnaan ja ottaa rennosti.
Tänään tosin aloitin ehkä jonkinlaisen kevätsiivouksen. Mun ongelma on nimittäin se, että sillon kuin oon tylsistynyt niin mä syön. Mikä terveyden kannalta oo oikeen hyvä, joten siskoni ehdotti, että korvaisin syömisen siivoamisella. Päätin aloittaa keittiöstä ja pyykkämisestä. Keittiön kaapit on nyt järjestyksessä ja pyykkikori on vihdoin pitkästä aikaa kerrankin tyhjä. Ihanaa!
Kävin muuten muutama päivä sitten läpi myös muutamat kassilliset vaatteita läpi kellarista, jotka mun on pitänyt viedä kirpparille viimeisen puolen vuoden aikana. Löysin sieltä kahdet täydellisesti istuvat farkut ja mietin vaan, että miks ne oli siellä. Samalla tuli myös siivottua vaatehuone.

Ehkä tämän avulla opin myös pitämään siivouksesta(oon aina inhonnut siivousta). Siisteydestä ja järjestyksestä mä kyllä tykkään! Näissä tunnelmissa jatkan ihanan aurinkoisen kevään odottelua!

foodfoodfood

Viikonloppuna tuli syötyä niin paljon kaikkea hyvää, että huhhuh! Mun aloittama dieetti meni siis viime viikon osalta täsyin penkin alle, kun tuli kaikenlaista; Kuopion reissu, kuten jo aikaisemmin kerroin, poikaystäväni synttäridinneri hänen porukoiden luona ja sushi ilta tyttöjen kanssa. Eihän kukaan voi aina kieltäytyä kaikesta, mutta pitäisi se kohtuus kuitenkin olla. Nyt vaan oli sellanen viikko, että oli paljon kaikkea. Tällasia tulee  varmasti jatkossakin, tuli vaan vähän huonoon aikaan mulle.
Yritän saada ruokailutottumukseni muutettua parempaan, ja ajattelin että tällainen kuukauden dieetti ja täysi kieltäytyminen kaikesta saisi hyvän alun muutokselle sekä herkkuhimoni rauhhoittumaan. Sillä nyt se on aivan liian suuri. Aika näyttää. Mutta hiljaa hyvä tulee, eikö niin!?

Pian menee hermo tähän ainaiseen syömisestä höpöttelyyn. Ja huomaan ite ainakin jo ajattelevani ihan liikaa ruoka asioita. Se hallitsee liikaa mun ajatuksia. Nyt jätän tämän aiheen vähäksi aikaa, tai ainakin yritän.
Vielä se on pakko sanoa, että todella älytöntä, että toisaalla nähdään nälkää, kun taas jossain muualla syödään itsensä sairaiksi.

Kuopio

Muutama päivä takaperin tein pienen visiitin Kuopioon. Ajattelin viiden tunnin bussimatkan olevan todella puuduttavaa, mutta ei se ollutkaan niin paha, mitä aattelin. Tosin ensi kerralla voisi olla enemmän kuin yhden yön, jo pelkästään matkan keston takia. Lyhyestä visiitistä huolimatta oli todella kivaa.

Tiistaina saapueassani Kuopioon oli jo niin nälkä, että käytiin heti grilliltä hakemassa makkaraperunat, sekä kaupasta hieman aloittelujuomaa. Tiedän, että vähän aika sitten puhuin vähemmästä ryyppäyksestä, mutta siihen se kuitenkin aina vaan menee. Jännä juttu! 

Joka tapauksessa aloteltiin ja valmistauduttiin tyttöjen kanssa, jonka jälkeen siirryttiin vielä toiseen paikkaan alottelemaan. Alottelujen jälkeen kohti Kuopion keskustaa ja henry´s pubia, jossa oli huikeeta freestyleä. Osaisimpa mäkin! Freestylien jälkeen siirryttiin passion clubiin, jossa oli ystäväni luokan järjestämät bailut. Beerbong oli illan the-juttu, jossa mäkin pärjäsin ensimmäisellä kierroksella tosi hyvin, mutta myöhemmin taso oli laskenut melkoisesti alkoholin nousun myötä.

Ja koska dietin noudattaminen jäi Helsinkiin, niin pitihän sitä ottaa kaikki ilo irti , ja käydä vielä baarin jälkeen pizzalla. 

Seuraavan päivänä jälleen kerran mietin miksi mä juon. Demonidarra tuli taas moikkailee ja päivä kului lähinnä nukkuen. Tunti ennen kotimatkaa olo onneksi alkoi helpottaa. Keskiviikko meni pikkasen hukkaan ja harmittaa, että ei ehditty tehdä mitään. Bussissa huomasin kuinka ihanat eväät lode oli mulle laittanut. Kiitos vielä siitä! 

Nyt paluu kuitenkin takaisin ruotuun!

GoFatGo

Eilen vietettiin ystävänpäivää, joka meidän oli tarkoitus viettää käyden syömässä ja leffassa. Taidettiin olla vähän liian myöhässä leffan suhteen, sillä kaikki hyvät leffat oli jo täynnä tai niissä joissa oli tilaa meni liian myöhään. Käytiin syömässä ja tarkoitus oli katsoa kotona joku leffa, mutta kotiin päästyämme simahdettiin molemmat sohvalle, hah. Tänään olisi tarkoitus sitten pitää pieni leffailta.

Se ystävänpäivästä, sillä halusin tulla kertomaan mun ensimmäisestä dieetistä ikinä! Tänään siis on ensimmäinen päivä. Kyseessä ei ole mikään kaalikeitto tai greippi kuuri, vaan Jutta Gustafbergin laatima gofatgo-dieetti ja tätä olisi tarkoitus noudattaa kuukauden ajan. Ohjeet löytyy esim. täältä. Kävin eilen ostamassa tätä varten jopa keittiövaa´an, jotta saan oikeat määrät kaikkea. En olisi ikinä uskonut, että MINÄ punnitsisin joskus ruokani!

                                                                Söpöt pikkukipot ja pinkki vaaka clas ohlssonilta!

Ja ei, en ole ryhtymässä fitness kisaajaksi. Yksinkertainen syy on oma tyytymättömyyteni vartalooni. Mä en ole ylipainoinen ja kun oon sanonut kavereille lihonneeni, niin ne sanoo, että ei sitä huomaa. Mutta mä itse huomaan sen vaatteista, ne puristaa ja jotkut ei edes mahdu enää päälle. Ja ihonmyötäisten paitojen käyttö ei tule kuuloonkaan. Mulle tullut pömppis estää mua pukeutumasta niin kuin haluisin. Haluan käyttää mitä vaan vaatetta ja tuntea oloni mukavaksi, esim. rannalla bigineissä en halua vain miettiä omia läskejäni.
Puolessa toista vuodessa mulle on kertynyt lähemmäs kymmenen kiloa, joka on mun pituiselle(157 cm) liikaa. Ja jos näin jatkuu niin melko pian varmasti olisin ylipainoinen. Ja pelkään myös sitä, että mitä kauemmin mulla on tuo pallomaha, niin että se ei enää ikinä lähde pois. Siispä tämän dieetin avulla yritän saada ns. nopeita tuloksia, jotka motivoisi mua jatkamaan ja tämän kuukauden jälkeen olisi helpompi siirtyä terveelliseen arkiruokaan. Enkä tarkoita tällä paluuta siihen mitä ruokavalioni on ollut ennen tätä projektia.
Vaikka ravinto on se joka vaikuttaa suurimmaksi osaksi painoon, niin olen pikku hiljaa taas alkanut käydä salilla ja haluan saada urheilun osaksi normaalia arkea, enkä pelkästään painon takia vaan myös henkisen hyvinvoinnin.

Tämä on mulle hyvä haaste, sillä mun itsekurini varsinkin ruoan suhteen on äärimmäisen heikko. Ensimmäinen päivä on sujunut ongelmitta. Tosin maitorahkan ystävä en oo ikinä ollut, joten sen syöminen meni naama irvessä. Mietin myös sitä, miten kasvojen iho ja maha reagoi noihin maitotuotteisiin, kun en niitä ihan hirveästi muuten käytä. Toivotaan ettei siitä seuraa ongelmia! Katsotaan miten käy!

ryyppäys sikseen

Viikko on taas hurahtanut ohi hirveetä kyytiä. Mun oli tarkoitus jo aikasemmin pohtia tätä asiaa täällä, mutta jotenkin se vain jäi. Kunnes nyt sain aikaiseksi alkaa kirjoittaa. Eli mikä mun suhde on alkoholiin. Tätä on tullut mietittyä viime lauantaista lähtien, kun koko päivä meni vaan kotona krapulassa ja edellinen ilta ei taas ollut mun kaikkein selvimpiä.

Sanotaanko, että suunnilleen siinä parinkymppisenä ei juominen siis känni mielessä enää jaksanut kunnolla kiinnostaa. Aikasemmin oli hauskaa juoda ainakin se pari kertaa kuukaudessa hirveet kännit ja sekoilla baarissa. Viime perjantaina oli taas tällanen ilta pitkästä aikaa. Lähin kävelee baarista kunnes tajusin, että mä en yhtään tiiä missä oon tai mihin suuntaan pitäis mennä, että pääsisin kotiin. Olin pienoisessa paniikissa, soitin poikaystävälleni sata kertaa ja ihmeen kaupalla sain myös taksikeskukseen selitettyä olinpaikkani, jotta pääsisin taksilla kotiin. Jälkeen päin olo tuntuu erittäin urpolta ja tuli vaan sellanen fiilis, että ryyppäys ei oo enää mua varten.

sotkunen kuva niinku oli iltakin!

Kyllä mun mielestä on kiva nauttia alkoholia jossain terassilla, mennä muutamalle kaverin kanssa tai muuten vaan juoda muutama. Mutta se älytön humalanhakuinen juominen ei oo mun juttu, koska tuntuu, että en sit osaa lopettaa ollenkaan. Juon siihen asti kunnes on kotiin lähdön paikka, vaikka olisin kuinka humalassa tahansa. 

Välillä pitkän tauon jälkeen tulee sellanen fiilis, että haluaa päästä kunnolla bailamaan, mutta sekin lähinnä sen takia, jotta pääsee kunnolla joraamaan. Varmasti käyn siis jatkossa baareissa, nykyään vaan harvemmin. Mulla se pahin känniääliövaihe on mennyt ohi, mikä tulee suurimmalle ihmisistä ainakin jossain vaiheessa, toisilla myöhemmin ja toisilla aikasemmin. 

Puhumattakaan siitä, että iän myötä mun darrat on vaan pahentunut. Ja kuinka siinä menee yksi vapaapäivä aina kokonaan hukkaan, kun vaan nyhjöttää kotona ahmimassa herkkuja heti kun ruoka vaan pysyy sisällä eli todennäköisesti vasta iltapäivällä tai illalla, ainakin mun tapauksissa. 

Saa nähdä, mitä tapahtuu jos pääsen opiskelemaan, ne kaikki opiskelijabileet meinaa... No sen näkee sitten! Ainakin tällä hetkellä ryyppääjä sisälläni on rauhoittunut!

Kevättä odotellessa

Muutama viikko tilasin spartoo.fi:stä parit kengät itselleni synttärilahjaksi. Sain kyseisetä paikasta 10 euron lahjakortin synttäreideni kunniaksi, josta tosin puolet meni laskutus tai toimituskuluihin, joten eipä siitä paljon hyötyä ollut. Ainakin saivat mut tilamaan tuotteita! Ja ensimmäistä kertaa ikinä mulle toimitettiin mitään kotioville asti!

Tuollaiset perus popot. Tykkään tosi paljon noista sinisistä! Kivaa vaihtelua ainaisille mustille kengille. Tarvii vaan odotella kevättä, että noita pääsee käyttämään! 

Hieman muuten pelotti onko kengät liian isot, kun viime aikoina netistä tilaamani 36 kengät on olleet liian isoja. Mutta molemmat oli onneksi täysin sopivat. 

Mun tarvii pikkuhiljaa valmistautua töihin lähtöön. Ei muuta kuin mukavaa torstaita! :)

Turku visiitti

Lauantaina aamupäivällä lähdin kohti Turkua onnibussilla. Puoli vuotta vierähtäny viime käynnistä, samoin kuin Allun näkemisestä. Se on ihan liian pitkä aika! Pitää ryhdistäytyä ja nähdä toisessa kaupungissa asuvia ystäviä useammin kuin puolen vuoden välein.

Illalla käytiin kattomassa uus kotimainen leffa, Viikossa aikuiseksi. Oli sellanen perus suomalaiskomedia hömppä. Leffan jälkeen käytiin Panco villassa syömässä. Ah, ne talon ranskalaiset on niin hyviä! Mun annos oli niin iso etten jaksanut syödä kokonaan. Olis tosiaan voinut jättää niiden pähkinöiden syömisen leffassa vähän vähemmälle. Ruoan jälkeen lähdettiin jo nukkumaan, tai ainakin melkein. Innostuttiin hieman kattelee opiskelu ja vaihtopaikkoja, jonka jälkeen höpinät jatkuivat yömyöhään asti. Vaikka keho ja mieli yrittää mennä nukkumaan niin silti puhetta vaan riittää loputtomiin, kun  ei pitkään aikaan oo toista nähnyt.

Sunnuntain puolella lähettiin päivällä aurajoen varteen kahvilaan. Oli muuten kivaa vaihtelua jollekin perus coffee houselle! Pitkään venyneiden yöunien takia ei oikeen muuta sitten ehditty tehdä, kun tartvitsi jo lähteä kotia kohti.
Sellasta viikonloppuna! Nyt uus viikko ja uudet kujeet :)

New hair

Täällä kirjottelee hiukan blondimpi tyyppi, tai no suoraan sanoen blondi. Hiuksista tuli ehkä hiukan vaaleammat, mitä olin ajatellut. Ehkä liian sellainen värjätty blondi mun makuun, jos tiiätte mitä tarkotan. Vaatii vain hieman totuttelua tämä uusi väri. Ja alkaa tuntua liian vaalealta niin sitten vaan uudestaan värjättäväksi tai saattaa raidatkin riittää.

                                                                        Hiukset ennen

...ja nyt!

Hemmottelua sain lisäksi eilen, kun kävin The Lookissa ystäväni luona elämäni ensimmäistä kertaa kasvohoidossa. Oli niin ihanaa ja rentouttavaa, meinasin jopa nukahtaa sinne. Ei siis jäänyt ensimmäiseksi ja viimeiseksi kasvohoidoksi. Jos ne hinnat olisi aina sen kakskymppiä, niin voisin käydä useammin. Yleensä en oikein raaski laittaa rahaa tällaiseen esim. kampaajalla olen käynyt ainoastaan viisi kertaa. Voisi sitä opetella hemmottelemaan itseään aina välillä ammatilaisten käsissä.

Uudet hiukste, uusi minä. Toisin sanoen tää on hyvä alku uudelle minälle!