Viime lauantaina vietettiin erään ystäväni häitä Vehkajärvellä. En olisi uskonut, että itkisin. Mutta kun kirkossa alkoi soida musiikki ja näin morsiamen kävelevän alttarille, niin itkuhan siinä tuli. Myöhemmin tuli itku vielä uudestaan. Oon kunno itkupilli!
Oli upeat maalaistunnelmalliset häät. Osa ohjelmasta ja ruokatarjoilu olivat suuressa ladossa, jossa oli kaikkea maalle kuuluvaa. Pihalla oli jopa lampaita aitauksessa! Ruoka oli todella hyvää, juuri sopivasti, ei mitään överitarjoiluja.
Morsian oli niin kaunis ja mekko täydellinen kantajalleen!
Ainut miinus oli sää. Siinä kohtaa, kun alkoi siirtyminen kirkosta juhlapaikalle, rupesi jyrisemään ja satamaan kaatamalla vettä. Autosta juhlapaikkaan kävely riitti siihen, että mun suoristamani tukka oli kaukana suorasta ja loppupäivän olin semmonen mukava pörröpää. Muuten sade ei olisi haitannut ollenkaan, jos ei olisi pilannut mun hiuksia. Myöhemmin ilma muuttui kauniimmaksi, jolloin myös ulkona pystyi olemaan.
Yöllä kotimatkalla meijän eteen tiellä tuli peura. Se nähtiin kuitenkin jo kaukaa. Ja tällaset spookit maisemat oli kotimatkalla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti